sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ruskamekkoa pukkaa

Edellisessä postauksessa on kuva ruskamekostani. Äiti näki sen ja tahtoi itselleen samanlaisen. Äiti valitsi kankaaksi Kestovaippakaupan trikoon Jeans Knit. Niinpä eräänä lomapäivänä tassuttelin Kestovaippakauppaan hakemaan kankaan. Kangas on aivan ihana "livenä". Kaunis ja mukavan tuntuinen.


Äiti halusi myös huivin. Tein sen Pehemiän Hipun puutarha (PaaPiin Anniina Isokankaan suunnittelema) luomutrikoosta.



Mä niin ♥ Mummolan tuntu

Ihan ensimmäisen tilaukseni kangaskauppaan taisin tehdä Verson puodille. Tilasin sieltä mm. kangasta nimeltä Mummolan tuntu. Tämä on ehkä ihaninta ikinä!

Ensimmäisenä tein siitä itselleni legginsit. (Villasukat on äidin tekemät. Minähän en neulomista harrasta. En kyllä uskalla sanoa, että ikinä...)


Sitten halusin pirtsakan huivin.


Facebookin Ompeluelämää -ryhmässä useat päivittivät kuviaan tekemistään Ruska -mekoista. Aikani niitä tuijotettuani päätin itsekin tilata kaavan Pikku Piltistä. Kaavasta tuli yksi suosikeistani, mekkoja tulee varmasti monta. Kaapista löytyi Eurokankaasta ostettua mustaa joustocollegea. Koska en osaa olla pelkässä mustassa, ompelin hihoihin kappaleet Mummolan tuntua. Tähän mekkoon en laittanut kaavaan kuuluvaa tuubikaulusta.


Ihanimmasta ihanin kangas pitää käyttää viimeiseen palaan asti.


Vielä saatta pikkupala löytyä, jospa siitä saisi vaikka pipoon rusetin?

Mekko taskuilla

Kun lehteen Ottobre tutustuin, niin pitäähän ne uudet numerot aina kaupassa katsastaa läpi. Ostinpa sitten myös numeron 2/2015. Kuukausi sitten päätin, että tilaan itselleni nuo naisten numerot, ettei niitä joka kerta tarvitse kaupasta ostaa =)

Tuosta lehdestä mekko Optic Flowers näytti kiinnostavalta. Uusia haasteitakin malli asetti, koska piti sählätä taskujen kanssa. Todellakin sählätä, sillä kun ei ole lainkaan avaruudellista hahmotuskykyä, niin en millään meinannut tajuta mitä ommellaan ja mihin. Ratkojaa kehiin ja uudestaan ja uudestaan... Kuvion kohdistukset meni keskikaistaleessa miten sattuu, mutta en enää jaksanut korjata (vaikka erään testin mukaan pikkutarkka pitsiliina olenkin).


Tämäkin kangas tuli aikanaan Pehemiän rupupussissa.

Vaatetta veljenpojalle

Olin huhtikuussa käymässä Helsingissä veljenpoikani luona. Hän täyttää elokuussa seitsemän. Kävimme keskustelun, joka eteni suunnilleen näin:

"Riikka, haluatko katsoa mun kanssa Lego -lehteä"
"Joo, katotaan vaan".
"Tuommoista mulla ei vielä oo. Eikä tuommoista."
"Just oot ollut mummolassa ja saanut vaikka mitä, en mä nyt sulle mitään osta... mutta jos vaikka kuukauden päästä lähetän sulle jotain paketissa?"
"Joo. Mullahan päättyy silloin eskari."

Ovela poika. Niin me sitten sovimme, että lähetän hänelle lahjan eskarin päättymisen kunniaksi. Halusin laittaa postipakettiin vaatettakin Chima -legojen seuraksi. Tällainen kesäsetti lähti matkaan.

Hihaton paita. Ohje on ylläri, ylläri, Ottobresta (3/2014, Gecko Games). Kangas on Käpyseltä, ihana Riivalit (luomujerseytä).



Ajatuksena oli tehdä pitkät pöksyt, mutta kangas ei riittänyt, joten päädyin shortseihin. Kangas on tilattu Facebookin Kangashamstereista. Kangas on Sari Ahokaisen Boo! Yksi niistä ihanista kankaista, jotka on pakko käyttää viimeiseen palaseen asti. Ohje on samasta lehdestä (Grasshopper jerseyshortsit).



Minun oli jo jouluksi tarkoitus ommella tästä kissakankaasta paita. Silloin en ehtinyt, joten ajattelin että meneehän tämä viileinä kesäiltoinakin. Kaava löytyi jälleen Ottobresta (4/2004, T-paita). Kangas on Pehemiältä. Kangas on neulosta ja nimeltään Metsäkissa. Omasta mielestäni tästä tuli hurmaava!


Paita lepakkohihoilla

Jokin aika sitten tuli pakkomielle saada itselle paita lepakkohihoilla. Googletin, että mistä löytyisi kaava moiseen. Google vastasi, että Suuri Käsityö -lehdessä vuodelta 2010 ja ensimmäisessä numerossa olisi kaava. Muistin, että Hannalle on tullut ko. lehti pitkään. Ja sieltähän se lehti löytyi =)

Malli on mielestäni kiva ja ompelin äidille samalla kaavalla paidan äitienpäivälahjaksi.


Kangas on Pehemiältä ja nimeltään Louhikko.

Pikkuneidille synttärilahja

Toukokuun alussa olin ystäväni tyttären 3-vuotissynttäreillä. Koska tytöstä on mukavaa järjestellä vaatteita pinoihin, ajattelin että jokin vaate voisi olla hyvä lahja. Ottobren sivuilla voi katsella kuvia vanhoista lehdistä ja olen tilannut sieltä "muutamia" numeroita, joissa on mielestäni ollut kivoja kaavoja. Lehdestä 3/2014 löytyi Giant Apple niminen trikoomekon kaava.


Kangas on Facebookin Kangashamstereista, joten kankaan nimeä en tiedä.

Mekon lisäksi tein hiuspannan.


Mekon niskapuolelle ompelin pienen lärpyttimen, jotta lapsi tietää miten päin vaate puetaan.

Paketin päälle liimasin kiiltokuvan.


Legginsit

Kun mekon ompelu Ottobren kaavalla sujui kivuttomasti, innostuin ja ostin seuraavankin naisten Ottobren numeron (5/2014). Tuosta lehdestä halusin ensimmäisenä kokeilla legginsien (Sammalikko printtilegginsit) ompelua. Samassa numerossa on monta muutakin kivaa kaavaa, esimerkiksi hupparin teko on suunnittelulistalla.

Legginsienkin ompelu vei mukanaan. Itselläni on jo kahdet ja äidille ompelin joululahjaksi yhdet. Kaava on todella hyvä. Pöksyt istuu täydellisesti.

Tämäkin kangas on Pehemiältä. Kankaan nimi on Pulmu ja se on joustocollegea.


Jos vaate olisi päällä, kuvat kertoisivat varmasti enemmän. Sitä ennen pitää kuitenkin tehdä pitkä matka itsensä hyväksymisen kanssa...

Mekkoja

Facebookin Ompeluelämää -ryhmän kautta sain tietää lehdestä nimeltä Ottobre. Niin minunkin piti ostaa ensimmäinen numero (2/2014). Lehdessä oli kiva jerseymekon kaava (Asian Print), jota päätin kokeilla. Mekko oli aloittelijankin helppo tehdä ja teinkin heti kaksi. Luulen, että tällä kaavalla tulee tehtyä vielä lisää. Mekkoa kun voi käyttää talvellakin neulepuseron kanssa.

Molempien mekkojen kankaat on Facebookin Kangashamsterit -ryhmästä. Alemman mekon kangas on käsittääkseni Verson puodin Helmitaulu -kangasta. Kangas on joustofroteeta. Ihan lemppari ♥



Hame virkatulla koristeella

Kun pipojen ompelu sujui, aloin toivoa omaa ompelukonetta. Sellaista kun ei minulla ollut, koska olin aina ajatellut, ettei ompelu ole minun juttu ollenkaan. Viime kesänä mies osti minulle synttärilahjaksi ompelukoneen.

Ensimmäiseksi kokeilin hameen ompelua. Hameeseen minulla ei ollut kaavaa, vaan tein sen oman kaupasta ostetun lempihameen perusteella. Näitä tuli lopulta kaksi. Tämä toinen on punaisesta trikoosta. Koristeeksi virkkasin pitsin.


Pipoista se alkoi

Pipoista se ompeluinnostukseni tosiaan alkoi, kun ystäväni pyysi tekemään itselleen pipon, jossa on virkattu koriste. Tein samanlaisen itsellenikin.


Viime syksynä virkkasin itselleni heijastimen.Työkaverini sai siitä idean. Hän pyysi, että tekisin hänelle pipon, jossa on heijastavaa lankaa.


Näitä on syntynyt useampia. Alla olevassa kuvassa on heijastavaa lankaa mustan langan joukossa (keltainen pipo). On tullut ommeltua pipoja myös ilman virkkausta. Keskellä keltaisen pipon alla oleva on Pehemiän Louhikko -kankaasta. Lintukangas on Pehemiän rupupussista tullutta, kankaan nimeä en tiedä. Norsukangas on Facebookin Kangashamstereista, ilmeisesti kangas on NOSHin.


Kissapipon kangas on myös Pehemiältä. Kangas on luomutrikoota ja kankaan nimi on Pikku Killi.


Tällainen pipo on takaapäin. Tämänkin kankaan tilasin Pehemiältä. Sitä saa myös PaaPiiltä, printin on suunnitellut PaaPiin Anniina Isokangas.


Ystävälleni olen tehnyt pipon, jossa on sivussa rypytys. Malli on kuulemma hyvä, pitäisi ehkä tehdä itsellekin =)


Käsityöharrastus vaan kasvaa - tarve uudelle blogille

Heipä hei vanhat ja uudet lukijat!

Riikan käsityöhistoria:
En  juurikaan harrastanut käsitöitä ennen kolmeakymmentä ikävuotta. Silloin tällöin aloitin jonkun neuleen tekemisen. Yleensä se oli kaulahuivi, jonka valmistus kesti monta vuotta. Tutustuin Hannaan entisessä työpaikassamme. Hannalla oli usein kaulassa kaunis huivi, jota ihailin. Hanna oli huivit tietysti itse virkannut ja rohkaisi minuakin kokeilemaan. Tarvittaessa tartuttiin paperiin ja Hanna piirsi paperille ongelmakohdat. Siitä se innostus virkkaamiseen sitten lähti. Ja loppua ei näy!

Nelisen vuotta sitten Hanna alkoi antaa minulle joulu- ja synttärilahjoiksi koruja. Ja niitä taas ihailin. Nyt olin varovaisempi - minua ei niin vaan koukuteta. Tarvittiin muutama kyläily Hannalle. Lopulta Hanna otti kovat keinot käyttöön ja näytti siinä kyläilyn lomassa miten helposti korvikset syntyy. Ensimmäiset korutarvikkeeni tilasin kolme vuotta sitten ja olin heti ihan koukussa. Laitoimme toisillemme kuvia puhelimella. Sitten ajattelimme, että voidaanhan me jakaa kuvat blogissa ja samalla joku muukin saattaa eksyä kuvia katselemaan. Syntyi Korukoukussa -blogi.

Alkuvuonna 2014 kävin ystäväni luona Kempeleessä kyläilemässä. Hän pyysi, että tekisin pipon, jossa on virkattu koriste. Tuumasin, että kyllä se koriste syntyy, mutta pipo on eri juttu. En ollut ikinä syttynyt ompelulle. Syntyi pakkomielle kokeilla, kun ystävä kerran niin luotti taitoihini. Ja mitä ihmettä! Taas olin koukussa! Pipoja syntyi ja syntyi... Tilasin kangasnappeja varten Facebookin Kangashamsterit -ryhmästä tilkkuja ja aloin ymmärtää kuinka ihania kankaita Suomessa on saatavilla. Kankaat lisäsivät ompeluinnostusta. Lopulta toivoin omaa ompelukonetta, jonka sain mieheltäni synttärilahjaksi kesällä 2014. Tuli mekkoja ja legginsejä ja, ja, ja...


Hannan käsityöhistoria on pidempi ja laajempi. Viime aikoina Hannankin käsitöissä ompelu on vienyt voiton.

Koska nykyään syntyy niin paljon muitakin käsitöitä ja olemme korukoukussa ja vähän muussakin... niin ajattelimme jakaa näitä muita tuotoksia tässä Korukoukussa -blogin "alablogissa".